tiistai 29. lokakuuta 2013

Puppe sirkuksessa


Puppe on oman kokemukseni mukaan oikea kuvakirjojen klassikko. Näitä  olen itsekin lapsena lukenut ja selaillut läpi. Sarja on monipuolinen ja sen aiheet ovat lähellä lasta. Varsin ajaton kirjasarja, joka on oman käsitykseni mukaan edelleen todella suosittu. Usein tapahtumat sijoittuvat kotiympäristöön, mutta tässä kirjassa Puppe lähtikin sirkukseen! Matkalla sirkukseen Puppe leikki pallollaan, ja isä varoittelee siitä, että pallo voi karata. Näin käykin, ja Puppe juoksee pallonsa perään etsien sitä esimerkiksi leijonan suusta ja kiellettyjen ovien takaa. Lopulta pallo löytyy hylkeen kuonolta. Hylje opettaa Pupelle saman tempun, ja lopuksi isä ihmetteekin, kuka kumma sen on Pupelle opettanut.



Kirjassa on selkeät kuvat ja tekstiä vain muutama lause. Värit ovat perusvärejä eikä mitään ole liikaa, joten lapsen on helppo hahmottaa kuvat. Selkeitä muotoja ja yksinkertaisia asioita. Sopii siis erityisen hyvin ihan pienille lapsille aivan ensimmäisiksi kirjoiksi. Ikäsuositus näillä kirjoilla taitaa ollakin 0-2 vuotta, mutta tokihan näitä voi halutessaan katsella myös vähän vanhemman lapsen kanssa. Hahmona Puppe on sympaattinen ja jokaiselle lapselle helppo samaistua. Koirat lienevät kuitenkin jokaiselle lapselle jossain muodossa tuttu, joko omana tai ainakin muuten tuttuna eläimenä. Ja kirjoissahan koira seikkailee ihmisen kuvana, niin kuin monessa muussakin kirjassa.


Tämän kirjan kanssa toteutin lukuhetken pikkuiselle, kohta kaksivuotiaalle sukulaistytölle. Ympäristönä oli oma mummolani, joka on kovin tuttu myös lapselle. Lukuhetki sujui oikein mukavasti. Lapsi vaikutti innostuneelta kuvista, ja oivaltamisen riemu oli silmin nähtävä aina, kun hän avasi uuden luukun. Hetki oli yllättävän intensiivinen ja vuorovaikutteinen, sillä en ole aiemmin lukenut kirjaa noin pienelle lapselle. Katselimme yhdessä kuvia ja kommunikoimme kumpikin omalla kielellämme. Tyttö jaksoi katsella kirjan hyvin loppuun ja kummallekin jäi selkeästi hyvä ja luottavainen olo. Onnistunut lukuhetki niin oman kuin vanhemmankin arvion mukaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti